Aikuistaminen

Tuli tässä illalla mieleeni, että suomen kielestä puuttuu sana aikuistaminen. Aikuistuminen kuulostaa joltain automaattipölähdykseltä, joka vastaanotetaan sellaisenaan, kun oikeasti kyse on myös omista teoista.

Huomaan, että olen jo aikuistanut itteäni. Olen jättänyt parran naamalleni ja hankkiutunut oikeisiin töihin. Ei edes harmita, ettei näytä enää samalta kuin lukiossa.

(Hiljais)eloa

Uusien juttujen tekeminen on paljon kiinnostavampaa kuin vanhoista kertominen. Silloin blogiinkaan ei ilmesty uusia tekstejä.

Ja vaikka intoa olisi, niin en mie nyt kyllä kerkeisi mitään kirjoittamaankaan.