Telttamörkö

Jos tarinan lopetus ei avaudu, kannattaa katsoa Muumilaakson tarinoita.

Lauantai-illan ratoksi irrallinen tositarina muutaman vuoden takaa.

Muistan, kun norkoilin joskus kesällä 2010 Provinssirockin leirintäalueella. Vuorokaudenaikaa en muista. Joka tapauksessa oli vielä valoisaa, joten pystyin näkemään vajaan kymmenen metrin päässä olevan pienen violetin teltan.

Seisoskelin oman telttamme edustalla ja huomasin, kuinka joku rymisteli ja metelöi violetin pikkuteltan sisällä. Teltta pingottui äärimmilleen, kun riuhtova hahmo yritti nousta ylös pienessä teltassa. Kamppailu jatkui, kunnes teltta antoi periksi: kangas repesi palasiksi ja teltan kattoon tulleesta aukosta ilmestyi humalaisen miehen pää.

Mies työntyi teltan uudesta kattoikkunasta niin, että hämmentyneen pään lisäksi myös kädet ja osa yläruumiista mahtuivat teltan ulkopuolelle. Silmät seisoen ja hieman tilanteesta huvittuneena mies katsoi luomaansa tuhoa.

Kun mies oli hahmottanut asemansa, käänsi hän yhtäkkiä katseensa suoraan minuun. Siis vajaan kymmenen metrin päähän, ilman erityistä etsimistä.

Tuijotimme toisiamme. Sitten violettiin teltanraatoon kääriytynyt hahmo kohotti ääntään ja huusi pelottavimmalla mörinällään:

”MINÄ PALAAAAAAN!”

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s