Telttamörkö

Jos tarinan lopetus ei avaudu, kannattaa katsoa Muumilaakson tarinoita.

Lauantai-illan ratoksi irrallinen tositarina muutaman vuoden takaa.

Muistan, kun norkoilin joskus kesällä 2010 Provinssirockin leirintäalueella. Vuorokaudenaikaa en muista. Joka tapauksessa oli vielä valoisaa, joten pystyin näkemään vajaan kymmenen metrin päässä olevan pienen violetin teltan.

Seisoskelin oman telttamme edustalla ja huomasin, kuinka joku rymisteli ja metelöi violetin pikkuteltan sisällä. Teltta pingottui äärimmilleen, kun riuhtova hahmo yritti nousta ylös pienessä teltassa. Kamppailu jatkui, kunnes teltta antoi periksi: kangas repesi palasiksi ja teltan kattoon tulleesta aukosta ilmestyi humalaisen miehen pää.

Mies työntyi teltan uudesta kattoikkunasta niin, että hämmentyneen pään lisäksi myös kädet ja osa yläruumiista mahtuivat teltan ulkopuolelle. Silmät seisoen ja hieman tilanteesta huvittuneena mies katsoi luomaansa tuhoa.

Kun mies oli hahmottanut asemansa, käänsi hän yhtäkkiä katseensa suoraan minuun. Siis vajaan kymmenen metrin päähän, ilman erityistä etsimistä.

Tuijotimme toisiamme. Sitten violettiin teltanraatoon kääriytynyt hahmo kohotti ääntään ja huusi pelottavimmalla mörinällään:

”MINÄ PALAAAAAAN!”

Advertisements

Venäjä, venäjä, venäjä

IMG_3537

Oon nyt reilu pari kuukautta opiskellut venäjää metodilla, josta käytän nimitystä kaikkeaihanpenteleestijokatuutista. Idea on yksinkertaisesti siinä, että ympäröin itseni venäjän kielellä ja perehdyn siihen mahdollisimman laaja-alaisesti.

Tein tällaisen listauksen keinoista, joilla pyrin nyt vauhittamaan oppimistani. Näistä voi poimia vähän inspiraatiota, jos joku muukin koittaa syventyä uuteen kieleen.

Perinteiset oppimismetodit

1. Opiskelu yliopistolla

Tää on tärkein. Luentoja on neljä kertaa viikossa (siis ihan pirusti) ja ne ovat aina aamukasilta (aagh), mutta tuollaisessa tehomylläyksessä oikeasti oppii.

2. Kieliopin kertaus omilla lauseilla

Keksin ja käännän suomesta venäjäksi lauseita, joissa tarviin viime aikoina oppimiani kielioppisääntöjä ja sanoja. Esimerkiksi parista sijamuodosta, prepositiosta ja menneestä aikamuodosta syntyi mallilause ”Asuin kadulla ilman vaimoa – Я жил на улице без жены”.

3. Muilla luennoilla opiskelu

Koska aika on rajallista, kertaan venäjää myös silloin, kun istun muiden kurssien luennoilla. Esimerkiksi numeroita ja verbien taivutuksia voi raapustella monotonisesti ilman, että se hirveästi haittaa samanaikaista luennon seuraamista.

4. Toisen kustantajan oppikirjalla kertaaminen

Tätä keinoa en oo kuullut muualta, mutta väitän että on aika hyvä konsti! Ostin ensimmäisen venäjän kurssin päätteeksi toisen kustantajan oppikirjan, jossa käydään läpi samoja asioita. Kurssien välisellä syyslomalla opettelin samat asiat toisesta kirjasta. Uudella oppimisrundilla päähän jäi myös sellaisia asioita, joita ei toisessa kirjassa esitetty yhtä selkeästi.

Tekniset sovellukset

5. Kyrilliset näppäimistötarrat

Jo alkuvaiheessa hommasin läppäriini kyrilliset näppäimistötarrat.

6. Kymmensormijärjestelmän opettelu

Uudessa näppäimistössä on paljon opettelemista. Siispä treenaan joutessani kymmensormijärjestelmää kyrillisillä näppäimillä. Näppäilyharjoituksia pystyy tekemään niille tarkoitetulla nettisivulla.

7. Nettiselaimen laajennukset

Miulla on Google Chrome -selaimessa, pari laajennusta, jotka auttavat venäjän opettelua. Language Immersion on pieni ja vähän turhan buginen selainlaajennus, joka muuttaa osan nettisivujen enkunkielisisten lauseiden pätkistä venäjäksi. Klikkaamalla sanat kääntyvät takaisin enkuksi. Lisäksi toinen laajennus heittää valitun tekstinpätkän parilla klikkauksella Google Translateen.

8. Muistilappusovellus Anki

Anki on pieni koneelle ladattava muistilappusovellus, jossa voit luoda käännettävien korttien pakkoja. Esimerkiksi kortin päällipuolella voi olla verbi suomeksi, kääntöpuolella venäjäksi. Idea on hyvä, vaikka oon aika vähän jaksanut lisätä sanoja sovellukseen.

Kielelle altistus

9. Facebook venäjäksi

Vaihdoin viime viikolla Facebookini kielen venäjäksi. Vaikeuttaa elämää, mutta pakottaa ottamaan sanoista selvää.

9. Musiikki

Ala-astelaisena saksan opiskelijana luukuttanut Rammsteinia. Onneksi en ymmärtänyt paljoa mitään. Nyt oon vastaavasti haeskellut hyviä venäläisiä bändejä.

10. Elokuvat ja piirretyt

Olen nyt katsonut yhtä venäläisleffaa englanninkielisillä tekstityksillä. Pitäisi kai jossain vaiheessa kattoa myös englanninkielisiä tai kotimaisia leffoja venäläisillä teksteillä, koska teksti vie usein huomiota vaikeammin seurattavalta puheelta.

11. Lukeminen

Lainasin kirjastosta saman Tintti-albumin sekä venäjäksi että suomeksi. Kolmantena kirjana plärään sanakirjaa tajutakseni, mitä venäläisversiossa oikein höpistään. Tosin nykytahdilla miulla menee 60 sivun sarjakuvan lukemiseen ehkä 20 tuntia. Ehtiipähän kattomaan kuvia ja pohtimaan juonenkäänteitä!

Onko teillä heittää jotain muita tehokkaita keinoja kieltenopiskeluun? Voi hihkaista täällä tai Facebookissa! Tiedän ainakin, että puhumista ja keskustelemista tulisi painottaa nykyistä enemmän.

Muistoja Nepalista: Epäonnentyttö

riippumattokauppa

Nepalista ostamani palasaippua on loppumaisillaan. Se onkin riittävä tekosyy muistella toissakesäni reissua.

Saavuin Pokharaan 11. elokuuta 2013. Parinsadan kilsan bussimatka Nepalin pääkaupungista Katmandusta kesti nopeammalla turistibussillakin 7 tuntia. Istuimme aussikaverini Kristyn kanssa bussin perällä ja yritimme levätä, kun bussi pomppi vuoristoteillä. Aika toivoton yritys.

Majoituimme pari ensimmäistä yötä paikallisen riippumattokaupan yläkerrassa. Kristy oli tavannut Intiassa brittikaverin, joka oli löytänyt riippumattokauppan jo pari päivää ennen meitä ja järjestänyt majoituksen meillekin. Yöpyminen kaupassa maksoi vain 40 senttiä, mikä on jopa Nepalin hintaluokassa aivan naurettavan vähän. Laatu olikin hinnan mukaista. Matkaoppaassa asumusta kuvailtaisiin varmaan sanoilla ”raikkaan huumeluolahtava”.

Ei siis todellakaan mikään miun tyylinen mesta, mutta uutena elämyksenä ihan virkistävä.

Riippumattokaupassa asusti myös kanadalainen tyttökaksikko, Amanda ja Isabelle. Amanda kertoi heti ensimmäisenä iltana uskomattomia tarinoita elämästään. Yhdelle ihmiselle oli osunut niin paljon vastoinkäymisiä, ettei epäonnelle osannut kuin nauraa.

Miuta hieman vanhempi Amanda oli ehtinyt saada elämänsä aikana viisi aivotärähdystä. Näistä kaksi oli tullut jalkapallossa, yksi moottoripyörällä kaatuessa. Neljättä en muista, mutta viimeisin sattui vanhempien kotona, kun Amanda oli etsinyt kirjahyllystä uusinta Harry Potteria. Kirjaa ei löytynyt, mutta etsinnän tuloksena kirjahylly kaatui tytön päähän. Siitä aivotärähdys numero viisi.

Tärskyjen tuloksena Amanda kärsi muistikatkoksista, eikä motoriikkakaan ollut ihan kohdillaan. Amanda näytti meille, mitä tapahtuu, jos hän yrittää koskettaa sormellaan nenänpäätään: sormi puolsi suoraan toiseen poskeen. Meitä huvitti. Onneksi myös Amanda osasi nauraa elämälleen.

Eivätkä vastoinkäymiset rajoittuneet aivotärähdyksiin. Aiemmalla Nepalin reissullaan Amanda oli viettänyt pidemmän aikaa syrjäisessä viidakkokylässä. Jossain vaiheessa hän teki sen virheen, että joi samaa purovettä kuin paikalliset. Seurauksena viidakkokuume – joka kesti lopulta puoli vuotta.

Amanda joutui vuoteenomaksi heti taudin alkuvaiheessa, ollessaan vielä Nepalin laitamilla keskellä ei-mitään. Toipilasaikakaan ei mennyt ihan putkeen. Samaan aikaan, taudin juuri puhjeessa, Amandan kanadalainen pankkiyhtiö alkoi ihmetellä tytön (oikeasti omia) tilitapahtumia Nepalissa. Varotoimena pankki päätti jäädyttää Amandan pankkitilin ja kaiken rahaliikenteen…

Tuntui osuvalta kohtalon ivalta, että Amandan surkeiden sattumusten sarja sai jatkoa myös ensimmäisenä yönäni riippumattokaupassa.

Aamulla herätessään tyttö huomasi, ettei hänen toinen silmä auennut. Muut osasivat ketoa Amandalle, että ongelma on vähän isompikin. Ilmeisesti jokin hämähäkki oli puraissut parvekkeella nukkuneen tytön naamaa yön aikana, sillä toisen silmän ympärys oli turvonnut umpeen valtavaksi möykyksi. Amandan loppupäivä menikin lähinnä lääketokkurassa lepäillen.

Tästä on kohta puolitoista vuotta. En yhtään yllättyisi, vaikka aivotärähdyiksiä olisi sittemmin tullut muutama lisää.

Testaa, kuinka keskiluokkainen olet

Söin viime torstaina ravintolassa. Entrecôte metsän antimilla sai miut kehittämään viisiportaisen asteikon, jolla jokainen voi helposti tarkkailla omaa keskiluokkaistumistaan:

1. Ravintolassa syöminen silloin tällöin ei ole täysin mahdoton ajatus.
2. Söit ravintolassa, eikä taloudellinen menetys tuntunut ylivoimaselta.
3. Tilasit ruokaa, jolla on joku todella hieno nimi.
4. Tajuat, mitä tuo ruuan nimi tarkoittaa.
5. Osaat ääntää ruuan nimen oikein.

Mikäli kaikki kohdat täyttyvät, olet keskiluokkainen. Ota mukava asento lepotuolissasi ja siemaise kunnon kulaus punaviiniä, sillä paluuta ei ole.